Jauhekyllästys syntyy fluidisaatiopetiprosessilla. Winkler-kaasugeneraattorissa fluidisaatiopetiä käytettiin ensin öljykontaktin hajottamiseen, ja sitten kehitettiin kiinteän kaasun kaksifaasinen kontaktiprosessi, jota sitten vähitellen sovellettiin metallipinnoitteisiin. Siksi sitä kutsutaan joskus edelleen "fluidisaatiopetipinnoitusmenetelmäksi". Varsinainen prosessi on lisätä jauhemaali huokoisen, vettä läpäisevän säiliön (virtauskourun) pohjalle, syöttää siihen puhaltimesta tulevaa paineilmaa ja sitten käsitellä se, jotta jauhemaali saadaan "fluidisaatiotilaan". Tästä tulee tasaisesti jakautunut hieno jauhe.
Fluidisoitu peti on kiinteiden aineiden virtauksen toinen vaihe (ensimmäinen on kiinteä petivaihe ja toinen on kaasun virtauksen toimitusvaihe). Kiinteän pedin pohjalta virtausnopeuden (W) lisäämisen myötä peti alkaa laajentua ja löystyä, ja pedin korkeus alkaa kasvaa. Jokainen jauhehiukkanen E kelluu, jolloin se jättää alkuperäisen asennon tietyn liikeasteen saavuttamiseksi. Sitten se siirtyy fluidisoituun petivaiheeseen.
Leikkaus BC osoittaa, että fluidisoidussa pedissä oleva jauhekerros laajenee ja sen korkeus (I) kasvaa kaasun nopeuden kasvaessa, mutta pedissä oleva paine ei kasva (ΔP). Fluidisoitu peti ei muuta virtausnopeutta tietyllä alueella eikä vaikuta nesteen vaatimaan ominaistehoon. Tämä on fluidisoidun pedin ominaisuus, jota käytetään pinnoitusprosessissa. Fluidisaatiotilan tasaisuus fluidisaatiopedissä on avain pinnoitteen tasaisuuteen. Jauhemaalauksessa käytetty fluidisoitu peti kuuluu "vertikaaliseen fluidisaatioon". Fluidisaatioluku määritetään kokeilemalla. Yleensä se voidaan pinnoittaa. Jauheen suspensionopeus fluidisoidussa pedissä voi olla 30–50 %.
| Karja-aita |
Julkaisun aika: 26. elokuuta 2020